Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Karkkila :: Järvet :: Onkimaanjärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Onkimaanjärvestä on otettu yhteensä 29 vesinäytettä vuosina 1964, 1989, 1990, 1992, 1996, 1997, 1999, 2003, 2004 ja 2006 – 2008.

Lähes joka tutkimuskerralla tai vuosittain tutkittu: Lämpötila (°C), näkösyvyys (m), alkaliniteetti (mmol/l), alumiini (µg/l), ammoniumtyppi (µg/l), happi (mg/l), hapen kyllästys (%), kalium (mg/l), kalsium (mg/l), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kloridi (mg/l), klorofylli (µg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), magnesium (mg/l), mangaani (µg/l), natrium (mg/l), nitriittityppi (µg/l), nitraattityppi (µg/l), pH, piidioksidi (mg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU) sulfaatti (mg/l), sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l)

Harvemmin tutkittu: fekaaliset enterokokit (kpl/100 ml), fluoridi (µg/l), kiintoaine (mg/l), koliformiset bakteerit (kpl/100 ml), nitriitti-nitraattityppi (µg/l)

Näytepisteitä: 5

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Onkimaanjärvessä on ollut sekä kesäisin että talvisin happikatoja.

Rehevyys

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 19 µg/l heinäkuussa 2007. Tällä perusteella Onkimaanjärvi on keskirehevä järvi. Samaan aikaan mitattu klorofylli-a-pitoisuus (18 µg/l) kertoo kuitenkin selvemmästä rehevyydestä.

Muu veden laatu

Onkimaanjärvessä on ollut sinileväkukintoja vuosina 1998, 2003 ja 2006 levähaittarekisterin mukaan.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Onkimaanjärvestä on tietoa kasviplanktonrekisterissä vuosilta 2004, 2007, 2009 ja 2010. Järven valtalaji on limalevä. Järvi näyttää muuttuneen varsin karusta (mesotrofisesta tai lähes oligotrofisesta reheväksi), mutta tilanteen varmistaminen edellyttäisi laajempaa näyteaineistoa (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.).

Pohjaeläimet

Onkimaanjärven pohjaeläimistöä on seurattu kahtena vuotena: 2003 ja 2010. Molempina vuosina järven syvännepohjilta tavattiin vain kahta taksonia: sulkasääsken (Chaoborus flavicans) ja Procladiussurviaissääsken toukkia. Vuonna 2010 eläintiheydet olivat yli kymmenkertaiset aiempaan näytteenottoon verrattuna, mikä liittyi sulkasääskien huomattavaan runsastumiseen. Syksyllä 2010 sulkasääskiä tavattiin erittäin runsaasti (tiheys 9406 yks. m-2 ja biomassa 33,7 g m-2). Vuonna 2003 Onkimaanjärven alusvesi oli täysin hapeton sekä talvella että seuravana kesänä. Vuoden 2010 vedenlaatuseurantojen perusteella talvista alusveden hapettomuutta ei esiintynyt ja kesäaikainen hapeton jakso oli huomattavasti vuoden 2003 vastaavaa lyhyempi (HERTTA-tietokanta) (Tolonen, K., T. 2012: Uudenmaan ELY-keskuksen syvännepohjaeläintulokset - vuosien 2010-2011 seurantanäytteet. Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 35 s.).

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Onkimaanjärven tila on saattanut heikentyä hieman, kun tarkastellaan pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksia eri vuosina.

Seuranta

Kesäaikainen rehevyyden seuranta sisältäen klorofylli-a-pitoisuuden määrityksen ja happitilanteen seuranta suositeltavaa.