Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Kirkkonummi :: Järvet :: Hepari :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Päivitetty 23.11.2018

Heparin veden laatua on tutkittu alkaen vuodesta 1965. Vesinäytteitä on otettu itse järven lisäksi siihen yhteydessä olevista puro- ja ojavesistä. Eniten näytteitä (runsaat 90 näytekertaa) on otettu järven itäosasta, jossa kokonaissyvyys on jonkin verran yli 2 m. Näyteitä on otettu Kirkkonummen kunnan toimeksiannosta, mutta runsaasti myös järven kunnostajien toimeksiannosta. Uudenmaan ELY-keskus on myös ottanut näytteitä Heparista liittyen järven hapettamisen seurantaan ja muihin kunnostustoimiin. Uusimmat näytteet on otettu vuonna 2018.

Heparista on vuosien mittaan analysoitu useita eri vedenlaatuominaisuuksia. Tärkeimpiä ovat kuitenkin olleet happi- ja ravinnetilanteeseen liittyvät mittaukset.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Heparin kunnostukseen liittyvä hapettaminen on vaikuttanut niin, että matalan järven pohja on pysynyt hapellisena. Viimeksi lähellä nollaa oleva happipitoisuus on mitattu maaliskuussa 1998.

Heinäkuussa 2018 Heparissa happipitoisuus oli metrin syvyydessä 7,3 mg/l hapen kyllästysasteen ollessa 89 %.

Rehevyys

Hepari on erittäin rehevä; kokonaisfosforipitoisuudet ovat usein ylittäneet lukeman 100 µg/l. Heinäkuussa 2018 kokonaisfosforipitoisuus oli 170 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1800 µg/l.

Muu veden laatu

Heparin viipymäksi on 1980-luvun lopulla arvioitu 1,5 v (Virokannas, S. 1987: Kirkkonummen vesistöjen tila, kuormitus, sieto ja käyttökelpoisuus. Vesistökohtainen tarkastelu. Kirkkonummen kunta, kaavoitustoimisto). Pitkähkö viipymä voi osaltaan vaikuttaa järven heikkoon tilaan.

Heparin näkösyvyys oli heinäkuussa 2018 30 cm. Järven vesi oli vihreää ja sameaa. Veden pH oli emäksinen (7,6). Ulosteperäisiä E. coli bakteereita ei todettu.

BIOLOGINEN SEURANTA

Päivitetty 29.12.2017

Plankton ja kasvillisuus

Runsaat sinileväkukinnat ovat Heparilla varsin yleisiä, niitä on havaittu pitkin 1990- ja 2000-lukua.

Heparista on otettu kasviplanktonnäytteitä vuosina 2006, 2007, 2011 ja 2016. Myös niiden perusteella järvi on erittäin rehevä. Sinilevien osuus kasviplantonbiomassasta on suuri. Erityisesti vuonna 2011 sinilevät hallitsivat täysin kasviplanktonia (87 % kokonaisbiomassasta). Sinilevien lisäksi vain joillakin rehevyyttä ilmentävillä viherlevillä oli mainittavaa merkitystä biomassan muodostajina (Keskitalo, J. 2012: Kasviplantonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 7.8.2012, 42 s. + liitteet).

Heinäkuun 2016 vesinäytekerralla todetusta sinilevästä otettiin näyte, jossa oli mm. Anabaena- ja Microcystis- sinileväsukujen lajeja.

Samaan aikaan otetun varsinaisen kasviplanktonnäytteen perusteella  haitallisten sinilevien osuus näytteestä oli 30 % (Koivunen, J.& Palomäki, A. 2017: Uudenmaan järvien kasviplanktonlajisto ja -biomassa vuonna 2016. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2017).

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Heparin tila muuttui hälyttävän huonoksi kesällä 1992, jolloin järvi alkoi rajun leväkukinnan myötä haista voimakkaasti. Järvi on edelleen erittäin rehevä, mutta happikadoilta on kunnostustoimien myötä vältytty. 10 vuoden takaisista hyvin korkeista fosforipitoisuudet taso on on hieman laskenut mutta täysin selkeää suuntaa ei ole kuitenkaan vielä havaittavissa.

Seuranta

Heparin tilaa on seurattu taajaan ja seurantaa on syytä jatkaa järvellä tehtävien kunnostustoimien ja vapaaehtoistyön tukemiseksi.