Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Hormajärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Hormajärvestä on otettu vesinäytteitä alkaen vuodesta 1961. Viimeisin näytteenotto on tehty elokuussa 2016.

Veden laadusta tutkittuja ominaisuuksia ovat mm. lämpötila (°C), kokonaistyppi (µg/l), kokonaisfosfori (µg/l), klorofylli-a (µg/l), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%),kemiallinen hapen kulutus (mg/l), näkösyvyys (m), sameus (FNU, FTU), ammoniumtyppi (µg/l), sähkönjohtavuus (mS/m), pH, väriluku (mg Pt/l), alkaliniteetti (mmol/l), fosfaattifosfori (µg/l), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), sulfaatti (mg/l), mangaani (mg/l), kloridi (mg/l), koliformiset bakteerit (kpl/100 ml), fekaaliset enterokokit (kpl/100).

Näytepisteitä on ollut 12, eniten näytteitä on otettu läntisen altaan syvimmästä kohdasta.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Hormajärvessä esiintyy sekä loppukesäisin että lopputalvisin happikatoja. Tilanne näyttäisi syvimmällä syvänteellä hieman parantuneen aivan viime vuosina.

Rehevyys

Hormajärvi voidaan luokitella keskireheväksi-reheväksi järveksi. Happikadot ja leväkukinnot puoltavat järven luokittelua reheväksi, vaikka pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovatkin olleet usein keskirehevää tasoa.

Muu veden laatu

 

BIOLOGINEN SEURANTA 

Päivitetty 29.12.2017

Plankton ja kasvillisuus

Hormajärvessä on esiintynyt useita leväkukintoja.Pahoja leväkukintoja oli jo 70-luvulla, laajoja kukintoja oli myös 1990-luvulla. Leväkukinnat ovat viime vuosina olleet vähäisempiä.

Uusin tieto Hormajärvessä todetusta sinileväesiintymästä on Humppilanniemestä viikolta 30/2014. Päivitettyä sinilevätietoa ja myös historiaa leväkukinnoista löytyy järviwikistä.

Järvellä on havaittu harvinainen hentonäkinruoho (Najas tenuissima) vuonna 2006 (Hormajärven suojeluyhdistys 2008). Vesikasvillisuustutkimus on tehty vuonna 2007 ja uusittu osittain vuonna 2011.

Hormajärvi on kuulunut tutkimus- ja seurantaohjelmiin vuodesta 1963 lähtien. Järveltä raportoidut kasviplanktontulokset ovat jonkin verran ristiriidassa järven ekologisen tilan arvion kanssa. Kasviplanktontulosten perusteella Hormajärveä on luonnehdittu oligotrofiseksi, vakaassa tilassa olevaksi järveksi (näyttää olleen 1960-luvulla jopa ultraoligotrofinen) (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.).

Heinäkuussa 2016 kasviplanktonlajistossa oli vain vähän rehevyyttä ilmentäviä lajeja. Haitallisten sinilevien osuus oli alle prosentin, elokuun näytteessä se oli 17 %.  Kasviplanktonin perusteella Hormajärvi oli niukka-/keskituottoinen. Rehevyyttä ilmentäviä lajeja esiintyy kuitenkin silloin tällöin merkittävästi (Koivunen, J.& Palomäki, A. 2017: Uudenmaan järvien kasviplanktonlajisto ja -biomassa vuonna 2016. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2017).

Pohjaeläimet

Hormajärven pohjaeläimiä on uusimpien tutkimusten mukaan seurattu vuosina 2007 ja 2010. Merkittävimmät erot seurantavuosien pohjaeläimistössä olivat järven sulkasääskipopulaation (Chaoborus flavicans) romahtaminen ja toisaalta vuonna 2007 esiintymättömien Chironomus-lajien (C. antracinus ja C. neocorax) ilmestyminen syvännepohjien lajistoon.

Kesällä 2007 järvi kärsi pitkäaikaisesta alusveden hapettomuudesta ja jo heinäkuun puolivälissä pohjanläheinen vesikerros oli tuolloin lähes hapeton. Elokuun lopussa hapeton tai lähes hapeton alue kattoi 10 metriä pinnasta aina järven maksimisyvyyteen (21 m) ulottuvan vesikerroksen ja vielä lokakuun lopussa syvimmät 5 metriä olivat edelleen hapettomia. Kesän 2007 heikot happiolot ovat saattaneet mahdollistaa kirkkaalle järvelle epätavallisen runsaan sulkasääskivuosiluokan syntymisen, koska sulkasääsken toukat sietävät hyvin hapettomuutta ja kykenevät käyttämään hapettomia vesikerroksia sekä sedimenttiä suojapaikkanaan niitä saalistavia
kaloja vastaan. Kun kirkasvetisessä järvessä esiintyy kaloja, esiintyvät sulkasääsket yleensä vähälukuisina.

Syksyllä 2010 sulkasääskien tiheydet olivat alle kymmenesosa vuoden 2007 vastaavista. Myös Chironomus plumosus-surviaissääskeä huonommin hapettomuutta sietävien Chironomus-lajien (C. anthracinus ja C. neocorax) esiintyminen syksyn 2010 näytteissä ilmentää todennäköisesti tuon vuoden parempia happioloja. Myöskään nämä lajit eivät kuitenkaan ilmennä erityisen hyviä happioloja. Eläintiheyden ja –biomassan selvä väheneminen vuodesta 2007 vuoteen 2010 liittyi sulkasääskipopulaation pienenemiseen. PICM-indeksin perusteella Hormajärvi luokittui vuonna 2007 välttävään ja 2010 tyydyttävään tilaan. PMA-luokituksen perusteella Hormajärvi oli vuonna 2007 hyvässä ja 2010 erinomaisessa ekologisessa tilassa (Tolonen, K., T. 2012: Uudenmaan ELY-keskuksen syvännepohjaeläintulokset - vuosien 2010-2011 seurantanäytteet. Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 35 s.).

Kalasto

Arvellaan muuttuneen särkikalavaltaisemmaksi (Karttunen 1999). Hormajärven suojeluyhdistyksen tietojen mukaan särkikaloja on hoitokalastettu useina vuosina 2000-luvulla ja toimenpidettä jatketaan; suutari yleistynyt 2000-luvulla. Täplärapukanta kasvanut voimakkaasti.

  
Muutos järven tilassa

Järvi on rehevöitynyt hitaasti.

Seuranta

Hormajärven seurantaa ja kunnostusta kannattaa jatkaa.