Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Iso Ruokjärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Iso Ruokjärvestä on otettu vesinäytteitä alkaen vuodesta 1991. Näytteet on otettu samalta havaintopaikalta järven keskivaiheilta. Uusimmat näytteet on otettu vuonna 2016 järven suojeluyhdistyksen toimeksiannosta.

Vedestä on tutkittu mm: lämpötila (°C), näkösyvyys (m), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kemiallinen hapenkulutus (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), fosfaattifosfori (µg/l), alkaliniteetti (mmol/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), ammoniumtyppi (µg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU), alumiini (µg/l), klorofylli-a (µg/l), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), natrium (mg/l), sulfaatti (mg/l)

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Iso Ruokjärvessä on aikoinaan todettu sekä kesäisin että talvisin happikatoja pohjan läheisessä vedessä. Viime vuosina syvänteen pohja on kutenkin pysynyt hapellisena. Järven keskiosan 4 metrisen syvänteen happipitoisuus oli elokuussa 2016 molemmissa mittaussyvyyksissä (1 m ja 3 m) hyvä.

Rehevyys

Iso Ruokjärvi on viime vuosien kokonaisravinnepitoisuuksien ja veden a-klorofyllipitoisuuksien perusteella keskirehevä. Viitteitä sisäisestä kuormituksesta ei ole uusimmissa mittaustuloksissa havaittu.

Muu veden laatu

Muiden mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella Iso Ruokjärven vesi oli elokuussa 2016 hajutonta, kirkasta ja kellertävää. Järvi oli pH-arvoltaan lievästi emäksinen. Näytteen-oton aikaan ei havaittu leväkukintaa. Jätevesivaikutuksia selvimmin mittaavien vedenlaatuominaisuuksien (sähkönjohtavuus, ammoniumtyppipitoisuus, bakteeripitoisuus) perusteella keskiosan havaintopaikan vedessä ei ollut viitteitä jätevesistä.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Iso Ruokjärven kasvillisuutta on kartoitettu vuonna 2000, hallitsevina lajeina olivat järviruoko, ulpukka, palpakot ja uistinvita. Pohjalehtisiä ei esiintynyt lainkaan (Ranta 2000).

Iso Ruokjärvessä on ollut havaittava leväkukinta vuonna 1993 ja runsas kukinta vuosina 1986, 1998-2000. Kukinnat ovat pääosin aiheutuneet sinilevistä, myös limalevää on havaittu. Heinäkuussa 2009 a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea (130 ug/l), mutta silmin havaittavaa leväkukintaa ei kuitenkaan todettu. Loppukesän pitoisuus vuosina 2011-2013 (10-17 ug/l) on ollut keskirehevän-rehevän järven tasolla.

Pohjaeläimet

 

Kalasto

Koekalastuksen perusteella Iso Ruokjärvessä esiintyy haukea, lahnaa, salakkaa, pasuri, särkeä, kiiskeä ja ahventa. Särkikalojen osuus lukumäärästä oli 45 % vuonna 2000 (Sundström ym. 2001).

  
Muutos järven tilassa

Iso Ruokjärven tila vaikuttaa vakaalta viimeisten vuosien tutkimusten perusteella. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on viime vuosina (2011-2016) pysynyt varsin tasaisena.

Seuranta

Järven perustilan seuranta parin vuoden välein on tarpeen.