Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Musterpyy :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Musterpyyn veden laatua on tutkittu vuosina 1974-2015 yhteensä 14 kertaa. Näytteet on otettu järven keskivaiheilla sijaitsevasta syvänteestä. Kaikilla näytteenottokerroilla on tutkittu happi ja lämpötila, muita tutkittuja vedenlaatuominaisuuksia ovat mm. kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, liukoiset typpi- ja fosforiravinteet, a-klorofylli, pH, sähkönjohtavuus, sameus, väriluku, alkaliniteetti, bakteerit ja rauta.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Musterpyyn keskiosan syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuus on vaihdellut runsaasti mittaushistorian aikana, heikoin lukema (0,2 mg/l) mitattiin elokuussa 1994. Heinäkuun lopulla 2015 pitoisuus oli tyydyttävä 5,7 mg/l kyllästysasteen ollessa 60 %. Pintaveden (1 m) ja väliveden (2 m) happipitoisuus oli samaan aikaan hyvä.

Rehevyys

Musterpyy on hyvin rehevä järvi. Kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo vuosilta 1974-2015 metrin syvyydessä on 64 µg/l.

Myös heinäkuun lopun 2015 mittauskerralla järven kokonaisravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus ilmensivät selvästi rehevyyttä. Pitkän ajan seurannan perusteella lukemat ovat osoittaneet jonkinasteista rehevyyttä koko mittaushistorian ajan. Vaihtelu on ollut suurta, fosforin osalta käyrä näyttäisi tasaantuneen 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tosin mittaukset on sen jälkeen tehty vain kesällä.

Muu veden laatu

Levähaittarekisteriin kirjattu tiedot runsaasta sinileväkukinnasta (Anabaena sp.) elokuulta 1994.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Järvi on runsaiden vesikasvustojen ympäröimä. Laajimmat kasvustot sijoittuvat järveen laskevan Härkäjoen ja laskujokena toimivan Sitarlanjoen suualueille. Runsaimmin on järviruokoa ja -kortetta, myös järvikaislaa ja ulpukkaa on runsaasti. Leveäosmankäämiä, palpakoita ja vesitatarta esiintyy paikoitellen.

Kasvillisuuskartoitus on tehty vuonna 2001 (Heitto ja Niinimäki 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat).

Pohjaeläimet

 

Kalasto

Kalastoon ovat kuuluneet ahven, ankerias, hauki, kiiski, kuha, lahna, made, ruutana, siika, sulkava, särki, suutari ja toutain. Paikallisten kertoman mukaan järvessä on särkiä runsaasti ja myös kuhaa sekä haukia ja pienehköä lahnaa. Kalastotiedot ovat peräisin Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmasta (Heitto ja Niinimäki 2002).

  
Muutos järven tilassa

Musterpyynjärvi on rehevä. Selkeää muutosta veden laadussa ei ole havaittavissa.

Seuranta

Musterpyynjärven veden laatua on seurattu epäsäännöllisesti - välillä vuosittain, toisinaan aikaa tutkimusten välillä on ollut useita vuosia. Uusin näytteenotto on tehty Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun toimeksiannosta heinäkuussa 2015. Mikäli mitään hälyyttävää ei ilmaannu, on seuranta kerran 10 vuodessa suositeltavaa.