Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Niemilampi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Niemilammen veden laatua on tutkittu melko vähän, ensimmäiset veden laatuhavainnot ovat vuodelta 1994. Vesinäytteitä on otettu vuosina 1994, 1996, 2007 ja 2011 joko alku tai loppuvuodesta. Näytteett on otettu järven keskiosasta noin metrin syvyydestä. Näytteistä on määritetty mm. happi, ravinteet, a-klorofylli, alkaliniteetti, kemiallinen hapen kulutus, sameus, pH, väri, sähkönjohtavuus, lämpötila ja ulosteperäiset kolibakteerit.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Veden happitilanne on ollut tutkimusvuosina pääosin erittäin hyvä. Hapen kyllästys-% on ollut lopputalvesta ja -kesästä keskimäärin 75 %. Ainoastaan vuonna 1994 hapen kyllästys laski alle 10 % (vrt. kuvaaja).

Rehevyys

Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella järven tila on hyvä, eikä se kärsi rehevöitymisestä. Ravinnepitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alhaisia.

Ravinnepitoisuudet ilmensivät helmikuussa 2011 fosforin osalta hyvin niukkaa, typen osalta keskinkertaista rehevyyttä. Elokuussa tilanne oli fosforin osalta muuttunut: kummankin mitatun syvyyden kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Myös elokuun a-klorofyllipitoisuuden avulla mitattu levätuotanto ilmensi keskinkertaisen rehevää vettä. Ravinnepitoisuuksissa on Niemilammessa ollut vaihtelua aikaisemminkin (vrt. kuvaaja). Suurin osa pitoisuuksista on kuitenkin ollut alle rehevyyden raja-arvon. Talviset fosforipitoisuudet ovat pieniä ja kesällä perustuotanto nostaa pitoisuuksia.

Muu veden laatu

Ympäristöhallinnon levähaittarekisterissä ei ole kirjattuja sinilevähavaintoja.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Niemilammesta on tutkittu vain yksi kasviplanktonnäyte elokuussa 2011. Sen mukaan on kysymyksessä lievästi eutrofinen järvi, jossa esiintyy jonkin verran limalevää (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.).

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella järven tilassa ei ole selvää muutossuuntaa tarkkailuvuosien aikana.

Seuranta

Kunnostukselle ei ole katsottu olevan tarvetta (Heitto ja Niinimäki 2002). Fosforitilanteen kehittymistä kannattaa kuitenkin seurata muutaman vuoden välein.