Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Pentjärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Päivitetty 23.3.2018

Pentjärven veden laatua on seurattu 1980-luvun alusta saakka. Näytteitä on otettu kahdesta eri havaintopaikasta, suurin osa järven länsiosasta syvänteen kohdalta. Vesinäytteistä on tutkittu useita ominaisuuksia, useimmiten kuitenkin happi- ja ravinnetilannetta mittaavia analyysejä. Viimeisimmät näytteet on otettu Lohjan kaupungin ympäristöyksikön pintavesiohjelmaan liittyen maaliskuussa 2018 ja järven suojeluyhdistyksen toimeksiannosta syyskuussa 2018.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Pentjärven happitilanne pintavedessä on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on ajoittain happivajausta ja pohja kärsii varsinkin lämpötilakerrostuneisuuden aikaan happikadosta. Alusvedessä on havaittu happivajausta jo 90-luvulla ja tilanne ei ole siitä suuremmin muuttunut.

Maaliskuussa 2018 pohjanläheisestä vedestä (6 m) mitattiin happipitoisuudeksi 1 mg/l hapen kyllästysasteen ollessa 8 %.Pintaveden happitilanne oli hyvä, välivedessä (5 metrissä) happea oli välttävästi, 5,5 mg/l. Pohjan heikko happipitoisuus ei kuitenkaan ollut käynnistänyt merkittävää sisäistä rehevöitymistä (= ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen). Sama tilanne toistui vielä syksyllä. Tämä oli aika poikkeuksellista liittyen lämpimän kesän ja syksyn aikana voimistuneesen levä- ym perustuotannon massan lisääntymiseen sekä sen bakteerihajoamisesta seuranneesta hapenkulumasta alusvedessä.

Rehevyys

Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Pentjärvi voidaan luokitella keskireheväksi järveksi. Pitoisuudet ovat olleet seuranta-aikana lievässä nousussa ja se voi johtaa järven rehevyystason kasvamiseen.

Viimeisin pintaveden fosforipitoisuus maaliskuulta 2018 oli pieni 12 µg/l. Kokonaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosittain 430 – 730 µg/l välillä, maaliskuussa 2018 pitoisuus oli 530 µg/l.

Muu veden laatu

Maaliskuussa 2018 Pentjärven vesi oli kirkasta ja ruskeaa, näkösyvyys oli metrin. Veden pH oli happaman puolella eikä näytteessä ollut ulosteperäisiä kolibakteereita.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Pentjärveltä ei ole tiedossa sinileväkukintoja. Pentjärvellä ei tiettävästi ole tehty vesikasvillisuuskartoituksia.

Pentjärveltä otettiin kasviplanktonnäyte Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta elokuussa 2011. Tulosten mukaan järveä luonnehdittiin mesotrofiseksi. Kultalevät muodostivat lähes puolet biomassasta, järvessä oli lisäksi merkittävästi limalevää ja panssarileviä (Keskitalo, J. 2012: Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010–2011. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 7.8.2012. Moniste 43 s.).

Pohjaeläimet

Ei tietoa Hertta- ympäristö ja paikkatietojärjestelmässä. 

Kalasto

Kurkelanjärven alueella (24.032) tavataan mm. ahventa, ankeriasta, haukea, kuoretta, muikkua ja suutaria (Järviwiki, luettu 9.8.2012). 

  
Muutos järven tilassa

Pentjärvi on keskirehevä humusvaikutteinen järvi, jonka alusveden happipitoisuus on heikentynyt 1990-luvulta lähtien.

Seuranta

Järven veden laatua on seurattu kiitettävästi suojeluyhdistyksen tai Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun toimeksiannosta. Seurantaa on hyvä jatkaa parin vuoden välein.